PGA ja liitto riidoissa, tästä on kyse

PGA jättäytyi viikko sitten pois Suomen Golfin strategia -hankkeesta. GoGolf selvitti, mikä neuvotteluissa meni pieleen.

Suomen golfin strategia lyötiin lukkoon tämän vuoden helmikuussa. Sen jälkeen neljä suomalaista golfjärjestöä, eli Suomen Golfliitto, Suomen PGA, Suomen Golfkentät ry (SGK)  ja FGMA, lähtivät yhdessä viemään strategiassa sovittuja asioita päivittäiseen tekemiseen.

Nyt eletään marraskuun puoliväliä, ja strategian toteuttamisessa on otettu pari askelta taaksepäin.

PGA ilmoitti irtautumisesta tiedotteella

Iso takapakki strategian käytännön viemiseen tuli viikko sitten, kun Suomen PGA eli ammattilaisgolfarien järjestö lähetti lehdistötiedotteen, jossa se ilmoitti jäävänsä pois strategiahankkeesta.

Ennen tiedotteen lähettämisestä se ei ollut hiiskunutkaan aikeistaan Suomen Golfliitolle, jonka johdolla strategiaa on yritetty viedä käytäntöön.

Kun neuvottelukumppanille ei kerrota päätöksestä, vaan annetaan sen lukea asiasta julkisesta tiedotteesta, on selvää, että PGA:lla ja Golfliitolla on mennyt neuvotteluissa pahasti sukset ristiin.

PGA:n toiminnanjohtaja Teemu Laakso kuitenkin väittää, että tilanne näyttää dramaattisemmalta kuin se onkaan.

”Strategia on hyvä, mutta emme löytäneet sen jalkautuksessa meille sellaista roolia, että käyttäisimme siihen yhtään enempää aikaa”, Laakso sanoo GoGolfille.

”Hallitus oli huolissaan siitä, ehtiikö pieni organisaatiomme tehdä ollenkaan muita meille kuuluvia asioita. Toki olisimme voineet käydä istumassa niissä kokouksissa, mutta jos oikeasti haluamme kehittää toimintaa, niin siihen on käytettävä aikaa kokousten välissäkin”, Laakso lisää.

Golfliitto suuttui PGA:n tiedotteesta

Golfliitto vastasi PGA:n irtautumiseen omalla tiedotteellaan.

PGA:n päätös ja varsinkaan tapa informoida siitä eivät selvästikään olleet liitolle mieleen. Tiedotteessa olivat äänessä toiminnanjohtaja Petri Peltoniemen lisäksi kilpailupäällikkö Juha Juvonen ja hallituksen jäsen Elisabeth Spåre, jotka kaikki kolme tahoillaan puhuivat PGA:sta negatiiviseen, vähän syyttäväänkin sävyyn.

Esimerkiksi Spåre kritisoi tiedotteessa PGA:ta siitä, että järjestön tarjous oli mallia ota tai jätä. Peltoniemi on samaa mieltä.

”PGA:n tekemä esitys oli sellainen, että se olisi pitänyt toteuttaa saman tien ”, Peltoniemi sanoo GoGolfille puhelimitse.

Teemu Laakso näkee asian toisin. Hänen mukaansa PGA ei ollut jättänyt liitolle ukaasia vaan ehdotuksen, jonka pohjalta neuvotteluita olisi voitu jatkaa.

”Meiltä pyydettiin konkreettista esitystä. Sen teimme ja se oli pöydällä, mutta siitä ei edes puhuttu kokouksessa”, Laakso sanoo.

PGA:n puheenjohtaja Mika Walkamo vahvistaa Laakson näkemyksen. Kun Walkamo tapasi myöhemmin varapuheenjohtaja Toni Laakson ja Petri Peltoniemen ja kysyi, mihin suuntaan PGA:n esitystä olisi ollut syytä viedä, hän ei ollut saanut kysymyksiinsä selvää vastausta.

“Sanottiin vaan, että keskusteluja pitää jatkaa”, Walkamo toteaa.

Toimintasuunnitelma oli lyöty lukkoon

Haastattelussa Petri Peltoniemi sanoo, että PGA:n ehdotus tuli liian myöhään tätä vuotta ajatellen, mutta muistuttaa, että strategian jalkautukseen on varattu aikaa vuoteen 2020 saakka.

”Kun saimme sen (esityksen), meillä oli noin viikko aikaa siihen, että valtuustolle piti lähettää ehdotus toimintasuunnitelmasta”, Peltoniemi kertoo.

PGA:n Mika Walkamon mukaan toimintasuunnitelmaan voidaan kuitenkin tehdä muutoksia, jos siihen vain löytyy tahtoa.

”Olen sen verran istunut kokouksissa, että epäilykset heräävät aina, kun piiloudutaan toimintasuunnitelmalauseen taakse. Sen taakse voi piiloutua vaikka joka jumalan vuosi”, Walkamo sanoo.

PGA:n Laakso ja Walkamo harmittelevatkin, että Golfliiton kanssa on ollut turhauttavaa käydä neuvotteluja, koska ne eivät johda ikinä mihinkään.

”Kauniita lauseita vuodesta toiseen, mutta mitään ei koskaan tapahdu. Se on sellaista äärettömän taitavaa politikointia”, Walkamo kuvailee.

Tavoite sama, konstit erilaiset

Riitapukarien tavoite lienee sama: suomalaisen kilpagolfin edistäminen. Siitä on kuitenkin kiistaa, millä tavalla suomalaiset pelaajat saataisiin nousemaan lajin huipulle.

PGA näkee, että suomalainen kilpagolf on korkeinta huippua lukuunottamatta mennyt viime vuosina alaspäin, ja etenkin pelaajakehitys junioreissa on huolestuttavaa. Viime kädessä riidassa kyse onkin siitä, mihin ja kuinka tehokkaasti rahaa käytetään.

Golfliitto on suomalaisista golfjärjestöistä ylivoimaisesti suurin noin viiden miljoonan euron budjetillaan. Rahansa se kerää pääosin välillisesti golfseurojen kautta suomalaisilta golfin harrastajilta.

Muut golfjärjestöt ovat lilliputteja liittoon verrattuna. Esimerkiksi PGA:n ja sen omistaman  Finnish Tourin (Suomen Golfkiertue Oy) liikevaihto on yhteensä vain noin kymmenesosa Golfliiton budjetista.

PGA esitti Golfliitolle, että se olisi ulkoistanut isohkon osan valmennuksesta itselleen. Tämä olisi vaatinut vuositasolla 350 000:ta euroa, josta Golfliiton osuus ilman arvonlisäveroa olisi ollut 275 000 euroa.

Jos PGA:n esitystä olisi lähdetty toteuttamaan sellaisenaan, se olisi vaatinut liitolta Peltoniemen mukaan noin 200 000 euron lisärahoitusta ensi vuodelle laadittuun toimintasuunnitelmaan. Rahaa ei ollut hänen mukaansa enää tähän hätään saatavilla.

”Tämä on nollasumma-peliä. Se (200 000 euroa) olisi pitänyt ottaa jostain muualta pois. Oltaisiin jouduttu tekemään aikamoinen muutos siihen, mitä ollaan tekemässä”, Peltoniemi näkee.

Golfliitto on budjetoinut kilpa- ja huippu-urheiluun ensi vuodelle noin 1,8 miljoonaa euroa.

Liittovalmennuksen alasajo?

Peltoniemen mukaan PGA:n ehdotukseen tarttuminen olisi tarkoittanut liittovalmennuksen alasajoa. ”Siihen emme olleet valmiita”, Peltoniemi sanoo.

Laakson mielestä tästä ei kuitenkaan ollut kyse.

“Meidän mielestämme prosentuaalisesti liian paljon rahaa käytetään maajoukkuetoimintaan. Rahaa pitäisi käyttää enemmän päivittäisen toiminnan kehittämiseen”, Laakso sanoo.

PGA kyseenalaisti aiemmin myös sen, että tarvitseeko Golfliitto lainkaan omaa päävalmentaja, mutta tähän liitto ei ollut valmis.

Kesken strategianeuvottelujen Golfliitto nimitti uudeksi päävalmentajakseen ruotsalaisen Fredrik Jendelidin.

Panostaako Golfliitto vääriin asioihin?

PGA halusi ottaa valmennuksesta isomman roolin, koska se uskoo pystyvänsä parempiin tuloksiin kuin Golfliitto. PGA satsaisi enemmän rahaa junioreihin seuratasolla sekä ammattilaisiin, kun taas Golfliiton suurimmat panostukset kohdistuvat PGA:n mukaan amatöörimaajoukkueisiin ja talenttiryhmään, joka koostuu valikoidusta ryhmästä 11-14-vuotiaita pelaajia.

Kilpajuniorien heikko taso on tunnustettu myös Golfliitossa, sillä päävalmentajana vuoden loppuun asti jatkava Staffan Johansson on todennut, ettei hänelle tullut riittävän hyvää materiaalia maajoukkueisiin.

PGA:n mielestä talenttiryhmiin ei kannata kuitenkaan panostaa, koska kansainvälisten tutkimusten mukaan mikään ei puolla sitä, että huipulle nousevat lahjakkuudet voitaisiin tunnistaa jo varhaisessa teini-iässä tai aiemmin.

Sen vuoksi PGA satsaisi seuroissa tapahtuvaan juniorityöhön muun muassa järjestämällä valmentajille koulutuksia, jolloin hyvästä valmennuksesta pääsisi nauttimaan valittua talenttiryhmää isompi joukko golfareita.

”Analyysimme mukaan yksi suurimmista syistä tähän (huonoon pelaajakehitykseen) on se, että pelaajilta ja valmentajilta puuttuu tarvittava tieto päivittäisen harjoittelun vaatimustasosta, millä ylimmille tasoille noustaan ja siellä pärjätään”, PGA:n hallituksen Golfliitolle jättämässä esityksessä todetaan.

Tässä asiassa liitto on PGA:n kanssa samaa mieltä. Petri Peltoniemi kertoo, että he ovat ottaneet PGA:n toiveen tästä huomioon ja että tammikuussa aloittavan päävalmentajan työajasta kolmasosa on kohdistettu seuravalmennuksen kehittämiseen.

PGA:n mielestä määrä on kuitenkin riittämätön.

Henkilökemiat eivät toimi

Myöskään henkilökemiat eivät ole neuvottelukumppanien välillä olleet enää neuvottelujen loppuvaiheessa kunnossa. Kitkaa on ollut etenkin järjestöjen toiminnanjohtajien välillä.

Esimerkiksi kun Golfliiton varapuheenjohtaja Toni Laakso ehdotti PGA:n Mika Walkamolle tapaamista pienemmällä porukalla Teemu Laakson ja Petri Peltoniemen erimielisyyksien vuoksi, Teemu Laakso oli ainoa, jota ei kutsuttu mukaan tapaamiseen. Tämä ei ollut ainakaan omiaan parantamaan kaksikon tulehtuneita välejä ja strategianeuvottelujen lopputulosta.

PGA:n tiedotteen perusteella voi myös vetää johtopäätöksen siitä, ettei Walkamo ole vakuuttunut varapuheenjohtaja Toni Laakson kyvyistä yhdistää eripuraista golfin järjestökenttää, mikäli hänet valitaan reilun viikon kuluttua Golfliiton puheenjohtajaksi.

”Nyt marraskuussa pidettävien Golfliiton puheenjohtajavaalien tuloksesta voidaan tulkita paljon, kuinka aidosti Golfliitto haluaa toimia koko toimialan kokoavana voimana. Rehellisesti toivon, että Golfliiton uusi puheenjohtaja tulee nykyisen hallituksen ulkopuolelta”, Walkamo sanoi PGA:n tiedotteessa.

Walkamo ja PGA asettuivat näin siis julkisesti Toni Laakson vastaehdokkaan Hanna Hartikaisen taakse. Haastattelussa Walkamo sanoo tavanneensa molemmat ehdokkaat kaksi kertaa ja näissä tapaamisissa Hanna Hartikainen teki häneen suuremman vaikutuksen.

Petri Peltoniemi toivoi GoGolfin haastattelussa monta kertaa, että PGA tulisi takaisin neuvottelupöytään. Walkamon mukaan myös PGA  on valmis palaamaan, jos liitto lupaa ottaa paremmin huomioon heidän näkökulmansa ja toiveet.

”Mutta katsotaan puheenjohtajavaalit ensin, jotta tiedetään, kenen kanssa neuvotellaan”, Walkamo sanoo.