Hyppää sisältöön

Eliittilajin eliittiä

Golfin elitistisyys puntarissa ja miten pääsee sen eliittiin.

Golf on tunnetusti eliittilaji ja golfarit yhteiskuntamme eliittiä, mutta vain harvat ja valitut ovat omassa luokassaan tämän eliittilajin eliittiä. Tässä blogissa kerron mistä on kyse ja pohdin golfin sekä muidenkin lajien elitistisyyttä.

Aina välillä golf tuodaan esille ”eliittilajina” mediassa ja erilaisissa keskusteluissa. Vanha ja ikävä leima painaa edelleen lajin imagoa ja golfvaikuttajat yrittävät päästä siitä kokonaan eroon. Toisaalta osaa ihmisiä, niin nykyisiä golfin pelaajia kuin lajista kiinnostuneita, saattaa kiehtoa sen erikoispiirteet ja hienostuneisuus, joka motivoi liittymään golfseuraan ja pelaamaan.

Tämä blogi antaa uuden näkökulman urheilulajien elitistisyyden tarkasteluun ja ennen kaikkea tuo uutta valoa mystiselle golfin eliittijoukolle, johon allekirjoittanutkin virallisesti kuuluu.

Videolla on pohjustus eliittiasiaan sekä kuulumiset Peuramaan ja Tuusulan kentiltä:

Pohdintaa eliittilajeista

Aloitetaan golfin elitistisyydestä. Mikä tekisi golfista tai jostain muusta urheilulajista tai harrastuksesta eliittilajin? Jos lajia harrastaisi suuri määrä yhteiskuntamme eliittiä, niin tekisikö se lajista elitistisen? Keitä nämä eliitti-ihmiset sitten olisivat? No tietenkin yhteiskuntamme parhaimmisto, hienostoväki, joilla on valtaa ja varallisuutta. Tähän kuuluisi esimerkiksi suurten yritysten ylimmät johtajat, vaikutusvaltaisimman poliitikot, puolustusvoimien suuret sotaherrat ja elinkeinoelämän kerma. Laji saisi lisää eliittipisteitä, jos sen harrastaminen maksaisi paljon, sitä varten pitäisi pukeutua tietyllä tavalla tyylikkäästi, ikään kuin pukukoodilla, ja siihen tarvittaisi kalliita erikoisvarusteita, laitteita tai vaikkapa eläimiä. Eliittibonuksia jaettaisi myös, jos lajin vaatima ympäristö tai liikuntapaikka (esim. kenttä, halli, torni) olisi kallis rakentaa ja/tai ylläpitää, sekä mahdollisimman eksklusiivinen. Kyllähän golf sopisi tähän määritelmään varsin hyvin kuten moni muukin laji.

Eliittilajien juuret ja maine ovat kuitenkin tulleet siitä, että aikojen alussa näitä lajeja ei tavalliset ihmiset päässet käytännössä harrastamaan lainkaan. Lajien ”liikuntapaikat” olivat monesti yksityisiä, koska ne olivat eliitin hallitsemia eikä sinne muita haluttu. Golf oli laajasti tässä tilanteessa erityisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Lajia, kuten golf, harrastivat aluksi vain yhteiskunnan eliitti, kunnes lajin suosio alkoi kasvamaan, laji kehittyi ja siitä jalostettiin ”koko kansan” harrastus.

Vieläkin erityisesti Yhdysvalloissa, Briteissä ja monessa muussakin maassa, pois lukien Suomessa, on paljon yksityisiä golfklubeja, joissa pelaa vain erittäin varakkaat jäsenet ja heidän vieraansa. Mutta nykyään näissä maissa aivan tavallisetkin kansalaiset voivat harrastaa golfia edullisesti ja helposti todella matalalla aloituskynnyksellä kuulumatta mihinkään golfseuraan. Suomessa tämä on hieman rajoitetumpaa, koska varsinainen golfin pelaaminen edellyttää käytännössä jonkun golfseuran jäsenyyttä. Harjoituskentillä voi Suomessa toki pelata joustavammin.

Entä jos lajeja tarkastellaan sen mukaan mitä yhteiskunnan eliitti harrastaa. Valitaan tässä yhteydessä eliittien edustajiksi osa Suomen tasavallan presidenttejä, jotka varmuudella täyttävät eliitin tunnusmerkit. Sauli Niinistö harrastaa rullaluistelua ja jääkiekkoa. Jääkiekkohan on selvä eliittilaji – kallis ja vaatii mm. paljon hienoja varusteita. Tarja Halonen harrastaa uintia ja koripalloa, siispä selkeitä eliittilajeja. Martti Ahtisaari oli innokas golfari – eliittilajien esikuva. Mauno Koivisto oli kova lentopalloilija, joka täytyy siis olla eliittilaji. Ja lopuksi vielä Urho Kekkosen rakkaat harrastuksen hiihto, kalastus ja metsästys – mitäs muutakaan kuin eliittilajeja.

Jos tämä analyysin mukaan esimerkiksi kalastus, uinti ja rullaluistelu ovat eliittilajeja, niin voidaan turvallisesti todeta, että kaikki lajit ovat eliittilajeja. Ihmiset ovat planeettamme valtalaji eli eläinkunnan eliittijoukko, joten kaikki ihmisten harrastamat lajit ovat eliittilajeja. Tai sitten toisinpäin käännettynä, mikään urheilulaji ei varsinaisesti ole enää eliittilaji. Niin oli ennen, mutta ei enää. Hurraa ja quod erat demonstrandum!

Suomi Golfin eliitti

Tämän blogin ydin on kuitenkin kertoa miten voi päästä näinkin – historiallisesta näkökulmasta tarkastellen – elitistisen lajin eliittiin. Tässä yhteydessä Suomi Golfin eliitti ei ole mikään varakas ja valtaa käyttävä hallitsijajoukko, vaan puhtaasti taidoltaan ja erityisesti saavutuksiensa perusteella noteerattu pieni ryhmä huippupelaajia, golfin kerma – the best of the best!

Golfliitto on jo vuodesta 1962 lähtien jakanut Eliittimerkin pelaajalle tunnustukseksi saavutuksista amatöörien arvokilpailuissa.  Ensimmäinen eliittimerkki annettiin Jalo Grönlundille vuonna 1962. Allekirjoittanut tunnustettiin eliittikastiin vuonna 1993. Tuorein on Minna Kaarnalahti päästyään eliittijoukkoon viime vuonna. Meitä golfin eliittejä on 47 tosin osa edesmenneitä.

Suomen Golfliiton Eliittimerkki

Suomen Golfliiton Eliittimerkki

Eliittimerkki annetaan pelaajalle, joka on saanut eliittimerkkipisteitä 25. Näitä pisteitä saa menestyksen mukaan eri painoarvoilla mm. Suomen mestaruuskilpailuista, MM-, EM- ja PM-kilpailuista. Todettakoon, että varsinkin nykyaikana, kun pelaamisen taso on kehittynyt ja laajentunut, niin hyvin saa putti upota, jos meinaa tähän eliittiryhmään päästä. Esimerkiksi miesten ja naisten lyöntipelin Suomen mestaruudesta saa 4 pistettä.

Allekirjoittaneen nousu Suomi Golfin eliittiin alkoi vuonna 1989, kun junioreiden SM-kisoissa Tarinagolfin vanhan kentän viimeisellä reiällä chippasin sisään ja voitin mestaruuden yhdellä lyönnillä. Ja sinetin Eliittimerkilleni antoi vuoden 1993 miesten lyöntipelin Suomen mestaruus. Viisivuotisen maajoukkueuran aikana suurin osa pisteistä tuli todennäköisesti joukkue EM-kilpailuista, joissa menestystä tuli niitettyä silloisen Team Finlandin kanssa!

Jos siis haluat merkin golfin eliittiin kuulumisesta, niin kannattaa alkaa keräämään jalometallia kaulan ympärille ja kaappien hyllyille. Eivätkä tähän mitkään ammattilaissaavutukset kelpaa – amatöörit ovat tässä sarjassa lajin kingejä aivan kuten alkuperäisinä eliittiaikoina!

Suomen Golfliiton toimintakertomuksesta vuodelta 1962:

Eliittimerkki

Hallitus vahvisti 12.8.1962 pitämässään kokouksessa eliittimerkin määräykset sekä päätti, että niitä ryhdytään soveltamaan taannehtivasti vuoden 1962 alusta lukien. Eliittimerkki jaetaan liiton jäsenseurojen pelaajille tunnustukseksi pelissä saavutetusta taidosta ja sen saamiseksi miesten on päästävä 25:een ja naisten 15 pisteeseen vahvistetun pistetaulukon mukaan. Vaaditun pistemäärän on ensimmäisenä saavuttanut monikertainen Suomen golfmestari Jalo Grönlund, jolle tullaan ojentamaan eliittimerkki no. 1 niin pian kuin merkki valmistuu.

HUOM. Nykyään myös naisten pitää päästä 25:een pisteeseen ja pistetaulukkoa on päivitetty vastaamaan nykyajan amatöörikilpailuja.

Peuramaa Golf ja Tuusula Golf

Missä kunnossa kentät olivat?

Peuramaa Golf

Pelasin Vanha Peuran pitkästä aikaan. Edellisestä kerrasta oli yli 20 vuotta enkä muistanut miten mukava kenttä tuo oli pelata. Porkkalaa olen kiertänyt enemmän kuten myös Pikku Peuran par 3 kenttää lasten kanssa, kun aloittivat golfia harrastamaan. Loistava golfyhteisö niin golfin kokeilemiseen ja aloittamiseen kuin vaativampaankin pelaamiseen. Ja kentät loistokunnossa!

Peuramaa Golf, Porkkala

Peuramaa Golf, Porkkala

Tuusulan Golfklubi

Ei voi muuta kuin hämmästellä Tuusulakin kentän kuntoa. Ne tärkeimmät eli griinit olivat todella hyvät putata. Kuten videolla mainitsin, Tuusulan kenttää voi helposti kiertää eripituisin lenkein esimerkiksi iltaisin, jos ei koko kierrosta ehdi ja väliin mahtuu.

Tuusulan Golfklubi

Tuusulan Golfklubi

Tarkemmat ajankohtaiset tiedot ja koronavirusrajoitukset kannattaa katsoa kenttien nettisivuilta.

Miten peli kulki?

Tällä kertaa vuorossa oli monipuolisuus: Peuramaan Porkkala meni leftiltä perustasoa 93 lyönti, Porkkala speedgolfia 73 ja Pikku Peura normisti oikealta 26 (-1). Tuusula pitkästä aikaa speedgolfia leftiltä varsin siedettävästi puolessatoista tunnissa 89.

Seuraan jokaisen kierroksen ja kentän osalta myös keskeisiä fitness-tilastoja, joiden avulla selvitän paljonko tässä projektissa kaikkien Uudenmaan alueen kenttien pelaamiseen kuluu aikaa, kertyy matkaa, palaa kaloreita ja tulee lyöntejä.

Seuraava blogi taas muutaman päivän päästä!

Voit seurata pelejäni ja Uudenmaan alueen golfvalloitusta tulosten osalta Golf GameBook -sovelluksessa (Mikko Rantanen, HCP +0.8).

Mikko Rantanen on entinen golfammattilainen ja nykyinen speedgolfin maailmanmestari. Tässä juttusarjassa golfalan monitoimimies aikoo kiertää kaikki Uudenmaan alueen kentät 50 päivän aikana.

Etsi luettavaa