Hyppää pääsisältöön
Marko Kumm opetti kirjoittajalle harjoitusaseman, jonka avulla ulkoa sisälle tulevan svingin oppii nopeasti kääntämään sisältä ulos tulevaksi. Samalla mailan tulokulma paranee helposti negatiivisesta positiiviseksi.
Jussi Miettinen

Lisää pituutta heti – näin toimittaja sai tunnissa yli 20 metriä lisää pituutta draiviin

Jos pelaajan maila tulee osumaan alaspäin, hän menettää lyönnistä pituutta metrikaupalla. Kun toimittaja sai tulokulman muuttumaan alhaalta ylöspäin, lyönnin kantama parani yli 20 metriä.

Ongelmani on monelle golfarille tuttu: omasta mielestäni en lyö palloa riittävän pitkälle draiverilla. Tämä johtuu siitä, että mailan tulokulma palloon on negatiivinen eli osuessaan palloon maila menee alaspäin. Olen yrittänyt korjata virhettä omin avuin siinä kuitenkaan onnistumatta.

Viimein päätin pyytää ongelmaan apua, ja puhuin asiasta PGA pro Marko Kummin kanssa. Hän lupasi korjata virheen yhden tunnin aikana. Suhtauduin lupaukseen epäilevästi.

Trackman kertoo totuuden

Trackman on oivallinen apuväline treenaukseen. Se antaa dataa suurimmista kehityskohteista. Trackman käyttää mailan tulokulmasta termiä attack angle. Hyvissä lyönneissä se on minulla keskimäärin -2 astetta, jolloin pallon kantama eli carry on keskimäärin 215 metriä.

Ihan hyvä lukema sinänsä, mutta Kummin mielestä vastaavalla mailanpäännopeudella (102 mph) sekä kantamaa että lyönnin kokonaismittaa olisi mahdollista saada huomattavasti pidemmäksi.

Kumm havainnoi asiaa lyömällä korostetun hiljaisen draivin. Silmät aukeavat, kun Trackman purskauttaa lyönnistä datan näytölle. Mailanpäännopeus on 97 mph, carry 226 metriä ja kokonaismitta 247 metriä. Toisin sanoen Kumm löi juuri selvästi hitaammalla mailanpäännopeudella palloa ilmassa yli 10 metriä pidemmälle kuin mitä minun keskimääräinen draiveri kantaa 5 mph nopeammalla mailanpäännopeudella. 

Suurin selittävä tekijä tälle on se, että mailan tulokulma palloon on viisi astetta ylöspäin. Eroa minun lyöntiini on seitsemän astetta (minulla tulokulma oli siis kaksi astetta alaspäin). Miksi pallo sitten lentää pidemmälle, kun sitä lyödään ylöspäin?

”Ensinnäkin kun lyödään ylöspäin, osutaan helpommin sweetspotiin”, Kumm sanoo ja jatkaa: ”Toisekseen spinniä eli alakierrettä tulee todella paljon vähemmän, jolloin pallon liike-energia kohdistuu enemmän eteenpäin.”

Olen myyty. Aloitetaan tunti.

Ensin hajoaa pallokori

Lyön muutaman mallilyönnin Trackmaniin, ja Kumm videoi lyöntini. Niiden pohjalta Kumm löytää svingistäni kaksi epäkohtaa. Ensinnäkin tulen palloon liikaa ulkoa sisään. Toisekseen lyönnistäni puuttuu ranteiden vapautus oikeastaan kokonaan.

Näiden korjaamista varten Kumm rakentaa harjoitusaseman neljän suuntaustikun ja kahden pallokorin avulla. Kuvassa näkyvän harjoitusaseman ideana on se, että se pakottaa minut lyömään palloa sisältä ulos ja samalla vapauttamaan lapaa ranteiden avulla.

Alkuun svingailen mailaa edestakaisin ilman palloa. Kun se tuntuu luontevalta, otan pallon mukaan ja täräytän oikeasti. Ensimmäisellä yrityksellä osun mailallani pallokoriin, joka menee rikki. Sen jälkeen lyön väkisinkin enemmän ulospäin. Samalla – kuin ihmeen kaupalla – mailan tulokulma palloon alkaa mennä lähemmäksi toivottua.

Ensimmäisissä kokeiluissa se on lähellä nollaa. Sen jälkeen se vakiintuu kaksi astetta plussan puolelle eli alan lyödä ylöspäin. Tämä alkaa näkyä myös lyönnin pituudessa positiivisella tavalla. Lyönnit kantavat 10–15 metriä aiempaa pidemmälle.

”Kun mailan saa tuotua osumaan sisältä, se tulee automaattisesti loivemmin palloon. Kun tämän saa kuntoon, sen jälkeen oppii vapauttamaan lähes automaattisesti lavan ranteilla, sillä muuten pallo menee melkein väkisin oikealle”, Kumm sanoo.

Pisin lyönti päätyy 270 metriin

Jatkan harjoittelua yksin. Kumm vie mennessään pallokorit ja kaksi suuntaustikkua. Jätän kaksi suuntaustikkua maahan, joista lähempänä jalkoja oleva osoittaa kohteen suuntaisesti. Kauempana olevan suuntaustikun jätän helpottamaan uuden liikeradan omaksumista, ja se osoittaa selvästi kohteesta oikealle. Trackman kertoo, että maila tulee edelleen sisältä ulos keskimäärin noin neljä astetta. Lisäksi tulokulma palloon paranee. Nyt lyön palloa keskimäärin pari astetta ylöspäin ja mailanpäännopeus kohenee parilla mph:lla.

Lyöntiin tulee lisää mittaa ja alan lyödä toistuvasti ilmassa noin 240 metrin päähän. Pisin lyönti kantaa ilmassa 245 metriä ja päätyy 270 metriin. Nyt puhutaan jo keskimitassa 25 metrin parannuksesta vanhaan!

Olen enemmän kuin innoissani muutoksesta. Ainoa asia, joka tilanteessa harmittaa, on se, että miksi hakkasin päätäni seinään liian pitkään, enkä ottanut aiemmin oppituntia prolta. Lisäksi jään pohtimaan, onnistunko oppimaan pois vanhasta lyöntitavastani ennen ensi kauden alkua.

Siitä olen varma, että ilman harjoittelua se ei ole tule onnistumaan. Mutta nyt kun suuntaviivat ovat selvillä, kysymys on enää hyvien toistojen määrästä.

Marko Kummin ja muiden GoGolf-valmentajien opetustarjonnan löydät osoitteesta golfvalmennus.fi