Nyt loppuu tuskailu hiekkaesteessä – näin pääset pomminvarmasti pois bunkkerista
Pallon saaminen pois hiekkaesteestä tuntuu monesta vaikealta. Tämän jutun vinkkien avulla saat pallon helposti ylös hiekkaesteestä.
Moni klubipelaaja tuskailee, kun pallo päätyy viheriöbunkkeriin. Lyöntiä pidetään vaikeana, sillä onhan kyseessä este.
Oikeasti bunkkerilyönti on melko helppo lyönti, jossa palloon ei edes tarvitse osua. Bunkkerilyönnissä oikea osumakohta on hiekassa sopivasti ennen palloa. Tarkoituksena on saada hiekka lennättämään pallon ulos bunkkerista.
Esimerkiksi noin 20–30 metrin matkalta PGA Tour -tilastokärki tekee parin todennäköisemmin hiekkaesteestä kuin viheriön ulkopuolelta esimerkiksi väylältä tai karheikosta. Mielenkiintoinen tilasto, vai mitä?
Sukella tilastoihin
PGA Tour -pelaajat tekevät todennäköisemmin parin bunkkerista kuin väylältä tai karheikosta, kun matkaa viheriölle on noin 20–30 metriä.
Hiekkapelastukset (20–30 jaardia)
1. Justin Rose 88,24 %
2. Ryan Brehm 80,00 %
3. Matt Kuchar 74,07 %
4. Shane Lowry 73,33 %
5. Tommy Fleetwood 72,23 %
Up & downit (20–30 jaardia)
1. Shane Lowry 75,00 %
2. Xander Schauffele 70,49 %
3. Andrew Putnam 66,67 %
3. Matt Kuchar 66,67 %
5. Jason Day 66,04 %
Lähde: PGA Tour 2020
Mistä sitten johtuu, että klubipelaajat eivät koe asiaa samalla tavalla. Väitän, että suurin syy on tiedon ja harjoituksen puute. Harvoin golfari varaa ajan oppiakseen hiekkalyönnin tekniikkaa. En edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt klubipelaajan harjoittelevan bunkkerilyöntiä. Onneksi entistä useammin harjoitusbunkkerissa törmää tavoitteellisesti treenaaviin junioreihin ja kilpapelaajiin.
Tässä jutussa pureudutaan bunkkerilyönnin tekniikkaan tavallisen pelaajan näkökulmasta. Kerron nyt, millainen on pomminvarma tekniikka, jolla bunkkerista pääsee ulos ensimmäisellä yrittämällä.
Muista kuitenkin, että pelkällä teoriatiedolla palloa ei nosteta hiekasta viheriölle. Oppi on siirrettävä käytäntöön lukuisten toistojen kautta.
Heikko tai neutraali grippi
Hyvät pelaajat saattavat muuttaa bunkkerilyönnissä oikean käden gripin (oikeakätiset pelaajat) heikoksi. Tällä he varmistavat sen, ettei lapa sulkeudu osumahetkellä.
Klubipelaajan kannattaa käyttää normaalia, neutraalia otetta. Tämä johtuu siitä, että heikko grippi voi helposti ”jäädä päälle”, jolloin tavalliset lyönnit kääntyvät helposti slaissin puolelle lavan jäädessä auki osumassa.
Tukeva alkuasento
Luo lyönnille tukeva perusta ottamalla leveä stanssi ja kaivautumalla jalkapohjilla hiekkaan. Jousta polvista enemmän kuin tavallisessa lyönnissä, jotta pääset paremmin mailalla pallon alle. Samalla kädet roikkuvat hivenen normaalia svingiä alempana, jolloin maila kärki on hieman kantaa korkeammalla. Tärkeää on muistaa, ettei taivuta lantiosta selän kulmaa alemmaksi. Pallon paikka on stanssin keskikohdan etupuolella, mikä helpottaa osumista hiekkaan ennen palloa. Kehon linjaukset voivat osoittaa kohteeseen.
Pitkä taaksevienti
Tee pitkä taaksevienti hartioita kiertämällä ja ranteita taivuttamalla siten, että maila nousee pystyyn kohdelinjan suuntaisesti – ei kiertona selän taakse. Lantio myötäilee liikettä. Lyhyessäkin bunkkerilyönnissä maila saa nousta reilusti ylös: varsi osoittaa vähintään taivasta kohti. Vain tällöin mailaan saadaan kerrytettyä riittävästi vauhtia, jotta pallo saadaan nostettua hiekan avulla ulos esteestä.
Rohkea läpimeno ja saatto
Älä pelkää hiekkaan osumista, hyvä kohta on osua maahan muutama sentti ennen palloa. Lyö rohkeasti hiekan läpi. Jos alat jarrutella, saatto jää vajaaksi eivätkä hiekka ja pallo lennä ulos bunkkerista.
Bunkkerilyönnissä ranteiden vapauttaminen on tärkeää. Se synnyttää spinniä, joka pysäyttää pallon viheriöllä nopeasti. Palloon ei siis mennä ranteet edellä, vaan osumassa ranteet ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin mailan lapa, jolloin pystytään hyödyntämään bouncea. Osuman jälkeen lapa kirii ranteiden edelle pysyen avonaisena tai suorana suhteessa kehoon, jolloin lavan osumapintaa osoittaa kasvoja kohti.
Suuri virhe bunkkerissa on käyttää chippimäistä tekniikkaa (ranteet edessä, lyhyt liike ja osuma palloon eikä hiekkaan).
Yhden käden bounce-harjoite
Sand wedgessä on enemmän bouncea eli pohjan pyöreyttä kuin muissa golfmailoissa. Bounce auttaa lapaa menemään hiekasta läpi ja estää mailan sukeltamisen hiekan sisään.
Bouncea pitää kuitenkin osata käyttää oikein. Jos lyöntiin mennään jyrkästi lavan etureuna edellä, bounce ei toimi niin kuin se on suunniteltu. Bunkkerilyönnissä tarkoituksena on tulla osumaan pohja edellä, jolloin lapa ponnahtaa ylös hiekasta.
Hyvä tapa harjoitella oikeaa bouncen käyttöä, on yhden käden harjoite:
1. Avaa lapaa ja tartu mailasta alemmalla kädellä. Ota hyvä alkuasento.
2. Vie maila taakse lievästi hartioita kiertäen, mutta pitkälti rannetta taittaen.
3. Lyö mailalla hiekkaan rannetta taakse taittaen. Huolehdi siitä, että lapa pysyy auki tai suorana, jolloin loppuasennossa lyöntipinta pitää osoittaa kohti kasvojasi.
Mikäli flippaat ranteilla väärin, lavan kärki osoittaa lopussa kohti taivasta. Tällöin lapa on sulkeutunut osuessaan hiekkaan etkä ole käyttänyt bouncea oikein. Tärkeää on muistaa yhdistää ranteiden vapauttaminen isoon vartalon liikkeeseen, ettei mailan vauhti tyrehdy osuessaan hiekkaan.
Markon ja muiden GoGolf-valmentajien opetustarjonnan ja yksityistuntien varauksen löydät osoitteesta golfvalmennus.fi.
